Katson taas kalenteria ja mietin että mitähän kaikkea mulle onkaan tapahtunut sitten viime postauksen. Mä olen ollut flunssassa! Räkää yskää ja limaa. Eikä se mennyt tällä kertaa ohi sillä, että ostin ison nessupaketin. Ilmeisesti nessupaketin taika toimii vain kerran.
Sunnuntaina kaupasta mukaan tarttui kaikkea kivaa. Erityisenä suosikkina uusi talvitakki Zarasta, ihana. Olen ehkä vähän ajoissa kun täällä on näitä +20 hellepäiviä vielä jäljellä. Todella kauniita ilmoja pidelly muuten!
Mut voinpahan sit talvella ostaa toisenkin uuden talvitakin. Loogisesti.
Huhhuh mikä viikko! Tiistaihin asti meni ihan hyvin. Sit aloin miettiä vakavasti fyysisen kalenterin hommaamista ja kirosin älypuhelimet syvälle virtahevonperäsuoleen.
Armin Van Buuren
Töiden jälkeen alkoikin onneks mun toinen vapaa viikonloppu tänä kesänä. Rakas ystävä S tuli lapista käymää ja käytiin kaupassa ja mulle kokattiin oikein kunnon illallinen.
Calvin Harris
Perjantaina tuli ihana Mari mun festariseuraksi. Oli kyllä huippu viikonloppu. Kelitkin oli suhtkoht kohdillaa mitä nyt lauantaina aluksi vähän sateli. Piponi mä sinne hukkasin.
Ehdottomasti suosikki keikat Nause, Cazette, David Guetta, Calvin Harris ja Pendulum. Future Stagella oli vaan ehdottoman parhaat reivit aina ko sinne eksyi. :)
Tänään aamulla mun postiluukusta tupsahti taasen uusi vaatepaketti. Sisältäen tällä kertaa vain yhden topin jota olinkin jo odotellut. Tästä tulee mainio festarivaate ja muutenkin oiva paita päivälle kun tekis vaan mieli näyttää maailmalle keskaria.
faaaak juuu
meikkivoide ja korostusvoide tms.
Tämmöisiä uusia meikkejä. Lancomen Teint Miracle meikkivoiteen ostin joskus kesäkuun alussa ja olen ollut siihen todella tyytyväinen. Yksi painallus riittää koko kasvoihin helposti ja meikkivoide on peittävä muttei tunkkainen tai raskas. Tästä tulee varmaan vakiotuote.
Nyt lähdin muutama päivä sitten etsiskelemään korostuspuuteria ja totesin että sitä onkin aika hankala löytää. Stocman beautystä löytyi kahta eriä joista toinen olikin loppu. Myyjä sitten suositteli minulle tuota Lancomen voidemaista korostusasiaa Eclat Miracle on putelin nimi. Tätä voi normikorostuksen lisäksi käyttää myös huulipunan päälle tuomaan kirkkautta tai levittää koko kasvoille meikkivoiteen sekaan. Tämä lupaa sulautua täydellisesti ihon sävyyn ja luoda varjottoman ja virheettömän ihon. Tää kyllä sulautuu ihon sävyyn ihan välittömästi ja laadullisesti muutenkin erittäin hyvä tuote joka jättää luonnollisen ja kevyen lopputuloksen. Miinuspuolena on että jos haluaisi vahvemman korostuksen se on tällä aika hankalaa ilman että voide jää könttiin.
Olipa kyllä pohjosessa pirskeet. Kuuden tunnin junamatkan jälkeen perille päästyä näin kesän ensimmäisen hyttysen! Juna meni Kokkolaan ja siellä odotti kolmen tunnin bussin odottelu. Onnekseni joku oli jättänyt pihalle potkulaudan ja sitä sitten luvatta lainasin ja rullailin ympäri asemaa. Oli hauskaa täytyy myöntää. Lisäksi kokeilin mahdunko VRn tavaransäilytysboxiin ja hyvinhän sinne mahtuu!
Levikset repee. Piti kuulla tää biisi livenä ennenko aloin tykkäämään! Ompa hyvä.
Seuraavana päivänä lähdettiin sit festeille. PMMPn keikka oli huikee. Cheekin keikalla tutustuttiin porilaiseen jätkäporukkaan jotka oli ihan hulvattoman hauskoja. En muista millon olisin viimeks nauranut niin paljon. Ihanan rentouttavaa joskus vaa nauraa ihan tyhmille jutuille. Alettiin kyllä sitten yöllä olla niin väsyneitäkin että kaikki nauratti.
Cheeek. Vähä kaukana ei oltu
Kotimatkalla tapahtui kaikki mahdolliset vastoinkäymiset mitä tapahtua saattaa. Paitsi autosta ei puhjennut rengasta. Plussaa sekin. En muuten mene enää ikinä darrassa auton kyytiin. Ei ollu oksennus kaukana kun J ajoi niin saamarin lujaa ja teki äkkijarrutuksia. Mukava varmaan oli kuunnella mun uikutusta takapenkiltä. Mutta kaikenkaikkiaan ihan huippureissu. Söin hyttysenki. Vahingossa tosin. Miljoona insideläppää saatiin aikaan vaan muutaman päivän aikana! Tulee ehkä ensi vuonnakin mentyä.
Seuraavana tekisi mieli Weekend -festeille tänne Helsinkiin.
Nyt on sitten tiiviisti viikko töitä ja sunnuntaina seuraava vapaa päivä. Alennusmyynteihin kai sitä pitää työntyä!
. Eilen vapaapäivänä kävin testaamassa Saunajoogan. Tunti pidettiin siis 30-40 asteisessa infrapunasaunassa ja mulla hiki virtas kuin niagaran putous. Mitä enemmän infrapunasaunassa käy sen paremmin ja nopeammin hiki alkaa tulla ja kuona-aineet puhdistua kehosta. . Saunassa ollaan siis ihan normi treenikamat päällä. Mulla oli lyhyt toppi ja juoksuhousut.
Liikkeet oli tosi yksinkertaisia ja helppoja. Sopii ihan jokaiselle vaikka ei olisi ikinä liikkunut joten vähän tylsä minulle ehkä. Mutta kivasti avasi hieman paikkoja ja rentoutti väsyneitä lihaksia. Tunnin jälkeen oli pehmeä olo. Mulle tuli kyllä myös vähän heikkous vaikka join pullollisen vettäkin. Onneksi se meni äkkiä ohi. Oli siis ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Seuraavaksi olisi joogan merkeissä tarkoitus kokeilla ilmajoogausta. Saapa nähdä milloin saan aikaiseksi sellaisen ponnistuksen. :)
Jos saunajooga kiinnostaa niin Helsingissä sitä tarjoaa ainakin Elixia ja LadyLine Herttoniemi.
PS.
uudet upeat kengät joilla en vielä tosin kunnolla voi kävellä.
Siis joku urpo soittaa keskellä yötä TRUMPETTIA mun ikkunan alla. Kuulostaa ihan hirveeltä. Sinänsä arvostan klassisia soittimia, mutta jos niistä ei saa irti kuin epämääräisiä kissan tapolta kuulostavia riipaisuja ja ulahduksia niin noi yökonsertit vois ehkä mahdollisesti jättää väliin.
Eilen joku jätkä makasi munasillaan tuossa jalkakäytävällä ja puhalsi vapputorveen. Jääny visii vapunvietto vähän päälle herralla. Olisko pitäny viedä sille serpentiiniä peittämään strategisia paikkoja..?
Liekö muuten sama soittelija. Ens yönä sillä on jo käyrätorvi tai pasuuna!
Kaiken muun hyvän lisäksi mun ikkunan alla käy joka yö 1-5 ihmistä kusella. Ajattelin tehdä teille aiheesta kuvakollaasin. Miten ois?
Meinaahan tuo välillä vähän naurattaa. Onneks ei oo vielä kertaakaa menny hermot.
Tiistaina otimme Kn kanssa suunnan kohti Body Worlds näyttelyä.
Käy lukemassa enemmän tietoa näyttelystä ja ennakkofiiliksiäni tästä postauksesta!
Vähän jänskätti että pyörrynkö kenties sinne. Näyttelyn nimi on Story of the Heart, joten siitä voi päätellä jo paljon. Ei oikeasti ollut yhtään niin paha kuin miltä tuo kuulostaa. Ruumiit näyttävät muovisilta ja osin jopa maalatuilta koska nesteiden tilalle on lisätty muovia. Joten ei siinä tule niin voimakkaasti sellaista efektiä, että tuo on oikea ihminen. Ellei tietysti satu ajattelemaan asiaa ja katsomaan kyseistä tyyppiä silmiin. Osasta kun näkee vielä minkä näköinen tyyppi on kyseessä.
tupakkatappaa.jpg
Loppunäyttelyssä oli esillä myös sikiön kehitys ja voi kamala miten pieni se onkaan alussa. Nuppineulanpään kokoinen valkoinen hiutale ja siitä kasvaa ihminen. Jo muutaman viikon ikäisenä ja sormenpään kokoisena siitä erottuu kaikki sormet ja silmätkin. Nuo sikiöiden eri vaiheet tuntui jotenkin koskettavalta koska juuri edellisenä päivänä oli tarkoitus nähdä yhtä kaveria joka oli Helsingissä käymässä mutta hänen sisko alkoi yllättäen synnyttää niin tapaaminen peruuntui. Tyttö tuli. Kontrasti katsella kuolleita vauvoja kun muualla syntyy uutta elämää samaan aikaan. Jotenkin lohduttavaakin kyllä.
Mutta joo, olihan se kokemus. Suosittelen erityisesti niille jotka on hakeutumassa tähän liittyville aloille. Oli myös esillä miltä niveltulehdukset tai keinonivelet näyttää joten aika laajalle ammattikunnalle hyödyllinen näyttely. Jää takuuvarmasti mieleen!
Istun parven portailla ja juon muumimukista lonkeroa. Kalliolaisuus on tarttunut minuun. Ulkona on ihana sää aijai, kesä tulee +17. Panin asian merkille kävellessäni villasukat jalassa metrolta kotiin. Hieman hiostavaa meininkiä. Villasukat jäivät jalkaan töistä lähtiessä, olin nimittäin taas vähän kiireapulaisena jätskijutuissa.
Minuun on iskenyt sisustuskärpänen. Haluaisin valkoista.
Vanhat isin tekemät puuhyllyköt haluaisin käsitellä kuultomaalilla niin, että valkoisen läpi näkyisi puun tummia kohtia. Sitä varten pitäisi ostaa maalia ja pensseli. Ei ole mitään tietoa paljonkohan tuollainen tulisi maksamaan saatika paljonko sitä maalia pitäisi hankkia. Tuskin kuitenkaan kovin paljon muutaman vaivaisen hyllyn takia joten eiköhän kaupan pienin ja söpöin purkki riitä tähän minun maalaamiseen.
Toisena haaveissa olisi muutama iso valkoinen kynttilänjalka joille paksut isot kynttilät. Haluaisin yhden oikein ison ja pari pienempää. Ehkä kolme eri kokoista jalkaa. Kuvassa olevat ovat väriltään juuri oikeat, mutta haluaisin jaloille oikein leveät kynttilät eikä tuollaisia kapeita. Tämä komeus siis tulisi tuohon ikkunalaudalle/ruokapöydälle.
Toisena haaveena olisi vaaterekki. En tosin ole aivan varma siitä tarvitsenko kyseistä kapistusta. Mutta tulevaisuudessa jos tulee osteltua enemmänkin vaatteita niin sitten olisi hyvä olla sellainen. Minulla on nimittäin vain yksi vaatekaappi täällä..
Tekstiileistä haluaisin jotkut koko seinän peittävät paksut valkoiset verhot. Sellaiset oikein massiiviset.
Mahdollisesti myös suuri valkoinen matto. Toisaalta nyt minulla on punainen matto ja sohvan viltti joten ehkä nekin voisivat toimia kivoina tehoste väreinä valkean ja puun keskellä.
Hyvää Vappua kaikille!
Vappu meni oikein kivasti siinä espalla pyöriessä.
Huomista syntymäpäivääni vietän muuton parissa. Sain söpön pikku yksiön kantakaupungista. Aika jännää, harmittaa vähän jättää tämä tuttu ja turvallinen itä taakseen. Herttoniemi on kuitenkin tullut rakkaaksi paikaksi.
Erilaiset pelot ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäni. Pelkään milloin mitäkin ja kehittelen päässäni kamalia kauhukuvia mitä kamalaa seuraavaksi voisi tapahtua. Esimerkiksi kun kävelen kotoani tien yli metroon etenkin illalla tai pimeällä muuten. Reissu alkaa niin että ensimmäisenä kurkin hissin ikkunasta ettei siellä ole ketään. Astun hissiin, alhaalla varmistan samasta ikkunasta ettei käytävässä hissin ulkopuolella ole ketään tai mitään mikä voisi yllättää minut. Ulkona pelkään mm. että minua puukotetaan, ammutaan tai yritetään ryöstää. Etenkin isot nuorisojengit on jotenkin pelottavia. Metroasemalla pelkään jääväni metron alle (!?) Siis mahdotonta jos en hyppää raiteelle. Joku saa minut aina kuvittelemaan miltä tuntuisi jos metro osuisi minuun. Oikeastaan kaikki nopeasti liikkuvat junat on pelottavia. Perjantaina säikähdin käpylän asemalla ihan kamalasti kun viereiseltä raiteilta pyyhkäisi pendolino todella lujaa ohi. Metrossa istuessani kuummottelen että milloin joku itsemurhapommittaja päättää ottaa ja räjäyttää koko vaunun taivaan tuuliin ja tapahtuukohan se vain niin nopeasti ettei edes ehdi tajuta että kuolee.
.
Näiden lisäksi pelkään korkeissä paikoissa hyppääväni alas, mikä on tietääkseni melko yleistä. Peiliin katsoessani mietin että entä jos näen peilistä jonkun muun kuin itseni enkä ole ikinä tajunnut sitä. Oikeasti jos tällaisia juttuja kelailee liikaa mielessään niin alkaa seota. Pelkään siis sekoavani. Suihkussa käyn usein ovi auki ettei kukaan pääse tulemaan kotiini tietämättä. Säikähtäisin kuoliaaksi jos joku joskus olisi huomaamattani tullut sisään.
Kävin jokin aika sitten SATS kuntokeskuksella kokeilemassa Trigger Point kehonhuoltotuntia. Tunnilla hierotaan rullaa ja palloa käyttäen ns. triggerpisteitä. Tarkoituksena on pehmittää pehmytkudoksia lisäämällä lihaksiin painetta ja tätä kautta saada lihaksia rennommaksi jolloin ne venyvät helpommin. Rullan käyttö venyttää ja muokkaa erityisesti lihaskalvoa.
Tunnilla opettaja suositteli rullailua kerran viikossa muttei mielellään enenmpää. Siellä rullattiin ainakin jalat, kyljet, ja kädet. Pallolla käsiteltiin peppu ja lavat, Kotona tehdessä pitää muistaa, että selkärankaan ei saa laittaa ollenkaan painetta joten selän rentoutukseen on mielestäni pallo parempi. Itselläni on pieni kuminen piikkipallo ja se toimii paljon paremmin kuin tuo trigger point tunnilla käytetty pallo.
Lapojen hieronnan teen itse niin, että pallo asetetaan lavan alle ja käydään makaamaan sen päälle lattialle. Käsi nostetaan suorana ylös ja aletaan pyörittää sitä hitaasti. Myöhemmin voi myös alkaa varovasti liikuttaa kättä kyljen viereen ja ylös. Parhaimman (kipeimmän) kohdan voi etsiä itse kunhan pallo pysyy lavan alla. . Tunnilla tehtiin aika samalla tavalla tuo hieronta, mutta pallo tosiaan oli huono ja liukui lattialla. siksi suosittelen tuollaista kumista versiota. Omani olen ostanut Intersportista.
Toinen kiva juttu piikkipallon kanssa on jalkapohjan rullaus. Eli asetetaan pallo jalan alle ja ensin rullataan sitä varpaista kantapäihin sen jälkeen laitetaan koko paino pallon päälle. Tai sen verran kuin pystyy ettei tunnu ihan kamalalta.Painon siirto ajaksi sanoisin n 30 sekuntia per jalka. Kannattaa ennen tätä harjoitusta kokeilla meneekö sormet maahan suorin jaloin ja harjoituksen jälkeen uudestaan. Näin huomaat parhaiten eron venyvyydessä. Tuo perustuu siis siihen, että jalkapohjan hermoissa tapahtuu rentoutusrefleksi joka rentouttaa yllättäen koko jalan lihakset.
Tämä trigger point on aika kivuliasta ja osin jopa varmasti tuskallistakin jos lihaskalvot ja jänteet on todella jumissa. Ei siis missään nimessä saa rääkätä itseään vaan tekee sen verran, että kipu on ns. siedettävään. Suosittelen myös käymään yhdellä tunnilla ensin ennenkuin ostaa rullan kotiin. Jos kuitenkaan ei ole mahdollisuutta tunnilla käydä niin ainakin Anun blogissa oli mielestäni oikeaoppisen näköisiä kuvia rullailusta ja vähän lisätietoakin vaikutuksista. Tuolta löytyy muutenkin ihan hyviä treenailu vinkkejä jos jotakuta lihaksen kasvatus kiinnostaa.
Tässä vähän ideaa mistä kohdista pallo/rulla hieronta kannattaa tehdä.
Kuva on täältä, jos trigger point kiinnostaa niin kannattaa lukea myös teksti.
No niin ja taas ollaan junassa. Tällä kertaa ihanassa HILJAISESSA pendolinossa turvallinen sähköpistoke matkaseuranani. Oli ihan mukava reissu, tosin ihanaa mennä kotiinkin vaikka siellä arkiset asiat taas odottelee. Tänään olen saanut muutaman puhelun ja kutsun työhaastatteluihin ja lisää promotöitä. Ihanaa kun alkaa elämä pikku hiljaa sutviutua tässä vaikka vakituista työtä en vielä olekaan saanut. Kaikki on kuitenkin plussaa.
Vili kuvannut ja minä muokannut nämä.
Oulun torilla oli ihana lumiveistos joka soi ja valot vaihtuivat koko ajan. Menimme sitten yksi yö Vn kanssa kuvailemaan ja leikkimään valotusajalla.
Lenkkireitin varrelta löytyi tällaisia erilaisia kuntoilulaitteita.
Tämä oli ihan erityinen suosikki.
Olispa Helsingissäkin tollaisia kuntoitupuistoja.
Lauantaina oli vuorossa Arktiset Askeleet tanssitapahtuma. Ennen katselmuksen alkua hengailtiin muutaman Vn Kajaanilaisen kaverin kanssa jotka olivat tulleet kisaamaan Kajaani Dancen ryhmän mukana AAhan. Päivä menikin aikalailla sitten tanssia katsellessa. Oli melkoinen pettymys tuo kilpailun taso. Paljon sooloja ja niitä on yleensä aika raskas katsella. No joo, jotkin esitykset tietenkin jäivät mieleen ja joukossa tosiaan oli niitäkin hyviä ja hienoja esityksiä. Kajaanin porukka tuli vielä "meille" istumaan iltaa ja se menikin aika myöhäiselle joten en sunnuntaina enää jaksanut Vn mukaan lähteä tansseja katselemaan.
Me katseltiin aika paljon leffoja ja niistä suosikiksi jäi tähkäpää ja sen virkaintoinen Maximus hevonen.
Tähän väliin pakko mainita, että mun takana istuu mies joka tuhisee ihan sairaan äänekkäästi ja mulla menee ihan just pannu jumiin.
leffa eväät tarjoili siwa. :D
T'änään ja eilen kävin myös liikuntakeskus Hukassa salilla. Aika iso paikka oli tuo Hukka ja silti yllättävän ahtaasti saatu kaikki laitettua esim salilla. Kolmessa eri huoneessa oli laitteita. Itse pyörin suurimmaksi osaksi pienemmällä vain naisille tarkoitetulla salilla josta puuttui jalkaprässi! Siis mitähän hittoa, kuitenkin aika oleellinen juttu ainakin minun mielestä. Alunperin oli tosiaan eilen tarkoitus tehdä jalkatreeni, mutta kun salilta kaikki totutut laitteet puuttui niin olin ihan HUKASSA siellä ja lopulta tein vähän käsiä ja jalkoja ja treeni meni ihan harakoille kun ei oikein mihinkään voinut keskittyä. Tänään kävin sitten painamassa ihan mukavan keskivartalotreenin ja istuskelemassa infrapunasaunassa joka myös oli paikan kokoon nähden ihan sairaan pieni. Muuten tuo hukka vaikutti ihan mukavalta ja ryhmäliikuntasaleja oli monta. Ainakin siinä salin vieressa olevassa oli isot peilit mikä on kyllä hyödyllinen juttu. Harmi kun en ehtinyt tuolla ryhmäliikuntatunneilla käydä. Olisi ollut mukava testailla. Erityis pisteitä saa oululaiset ihmiset. Ainakin tuolla Hukassa ihan kenelle vaan alkoi jutustella niin kaikki neuvoi ja jutteli mielellään. Vaikka murre korvaan hieman särähtääkin.
... tosin vain viideksi päiväksi. Sitten pääsen taas takaisin kotiin ja silloin alakerran Alepakin on avannut jälleen ovensa meille yösyöjille. Istun siis nyt junassa joka juuri lähti Helsingistä kohti Tamperetta. Tampereella vaihdan junaa ja alkaa pitkä ja uuvuttava matka kohti Oulua. Olen nimittäin kauhuissani. Se on pikajuna! Siis sellainen vanha kunnon sininen pikajuna jossa on oudot penkit eikä seinästä saa sähköä. Mitä minä teen koko 6,5H. Toivotaan myös ettei ikkunat ihan hirveästi vedä. Onneksi takaisin tullessa on pendolino!
Eilen menin infrapunasaunaan ja loppupuolella sinne tuli joku nainen, joka ei ollut kuivannut itseään ja vaan läsähti lauteille märkänä. Mun mieli huusi "eeeeiiiiiii ne menee pilalle" mutta en tajua miksi en sanonut mitään. Tai olin sanomassa, mutta jäin niin pitkäksi aikaa pohtimaan kuinka esitän asiani tarpeeksi ystävällisesti niin etten lopulta nähnyt tarpeelliseksi sanoa mitään kun mitään ei ollut pelastettavissa. Sitten vain hiljaa mielessäni kiroilin ihmisiä jotka eivät osaa ovesta ohjeita lukea. No siellä on sitten varmaan helkkarin kallis lauderemontti tiedossa tästä hyvästä kun en empimiseltäni osannut sanoa mitään. Tuntuu kuin se olisi nyt minun vikani koska olisin ne lauteet voinut vielä pelastaa. Vaikka eihän se ollut minun vaan sen naisen vika kun ovessa lukee isolla, että kuivaa itsesi huolellisesti. Nyt ei sitten varmaan jonkiin aikaan saunota.
Tänään on ollut hyvä päivä. Työhakemusten lähettely aamusta asti tuotti tulosta. Torstaina luvassa työhaastattelu ja viikonloppuna töitä kahtena päivänä. Tosin selvisi myös etten saa työttömyystukea, mutta se toimikin sitten oivallisena potkuna alkaa täyttää tuota toimeentulotuki lappua. Olen aina ajatellut, että sitten kun joudun pyytämään sossusta rahaa niin menee erikoisen huonosti.
Katselin tänään Helsingin tanssiopiston sivuja ja tunti tarjonta vaikuttaa täydelliseltä. Afroa, reggaetonia, balettia ja nykytanssia. Yksi kiinnostava poiminta oli tuo Graham-tekniikka tunti. Martha Graham on siis yksi modernintanssin uranuurtajista jonka tavoitteena oli nostaa modernintanssin osaaminen baletin tasolle ja esimerkiksi lattiatyöskentelyyn tuli tietty balettimainen kaava.Täydelliseen keholliseen ilmaisuun pyrkivää tekniikkaharjoittelua eli aivan toista kuin nykytanssin "emo" Isadora Duncan joka keskittyi enemmän tunteisiin ja luovaan ilmaisuun. Toisaalta Duncanin aikaan oikeastaan ainoa arvostettu tanssilaji oli baletti joten tämä haki täydellistä vastakohtaa. Duncan olikin aikansa järkytys täysin baletista poikkeavalla tyylillään ja etenkin puvustuksella josta välillä saattoi hieman vilahtaa paljaat rinnat. Kiinnostavia ääripäitä tanssin historiasta.
Graham- tekniikkaa
Suomessa nykytanssi tunnit ovat ehkä saaneet enemmän vaikutteita eurooppalaisista nimistä kuten Delsarte, Laban ja toisaalta erilaiset tekniikat ovat sulavassa sotkussa keskenään opettajasta riippuen joten tuollainen puhdas Graham -tekniikan käyttö kuulostaa mielenkiintoiselta. Toisin sanoen kohta minulla on kalenteri täynnä tanssitreenejä jos rahallinen tilanne saa jostain parannusta.
Tänään tie vei Lady Line Lauttasaareen jossa pyörii maanantaisin klo 18.00 Prana Beats tunti. Prana Beats on sekoitus joogaa ja tanssia. Tämän iltainen tunti sisälsi itämaista tanssia, balettia ja afroa. Yhdistelmä voi aluksi kuulostaa aika oudolta, mutta itseäni ei lajista ja fiiliksistä toiseen hyppääminen haitannut yhtään.
Tunti alkoi jooga asanoilla joita höystettiin itämaisella tanssilla paikkojen lämmittämiseksi ja avaamiseksi. Näistä tunnelmista jatkettiin afroon. Liikkeet oli yksinkertaisia, mutta oli mukava että biisi sisälsi suhteellisen paljon erilaisia liikkeitä eikä vain kahta tai kolmea. Itse höystin niitä vielä ylimääräisellä päällä ja yläkropalla ja afrossahan se on sallittua. Balettibiisin pikkuhyppy osioissa sai sykkeetkin kohtuu ylös ja hiki valui. Olen nykyään alkanut muutenkin hikoilemaan ihan järkyttävän paljon. Luulen että tämä parantunut aineenvaihdunta johtuu infrapunasaunasta. 50 minuutissa ehdittiin myös treenata hieman tasapainoa ja voimaa sekä venytellä ja rentoutua kunnolla. Ihan kamalasti asioita oli siis ympätty yhteen tuntiin, mutta se ei haitannut ollenkaan. Tunti eteni jouhevasti eikä missään vaiheessa tullut kiireen tunnetta vaan kaikelle oli aikansa.
Tykkäsin kyllä tästä tunnista todella paljon. Treeni oli monipuolinen ja minulle jäi tunnin jälkeen mieleen ja kroppaan todella pehmeä ja rentoutunut olo. Niinkin sekopäisen onnelliseksi menin, että epähuomiossa tervehdin bussikuskia joka selvästi piti minua hulluna. Silloin tajusin etten olekaan savossa, haha. Tosiaan Lauttasaareen on hieman mutkikkaampi matkailla täältä missä asun joten joka viikko en varmaan jaksa tuohon Prana Beatsiin osallistua. Suosittelen kuitenkin tätä tuntia. Ainoita testaamiani tanssillisia jumppatunteja joilla ei tanssijana tullut turhautunut olo. Jes!
Loppuun ihana Anna Pavlova, ehdottomasti maailman taitavin, kaunein ja mahtavin ballerina. Kertoo se jo jotain tanssijan läsnäolosta ja ilmaisusta kun pelkkää videota katsoessakin alkaa itkettää.
Ball Sportissa oli esillä minulle uusi laji jossa jalkineet näyttivät tältä.
Eilen kävin siis pyörähtämässä Expoilla tai oikeastaan Horse Fairissa koska sinne jumituin melkein koko ajaksi. Horse Fairin areenalla nähtiin mm. poliisihevosia, lännenratsastusta ja keskiaikaiset turnajaiset. Messuilla oli myös kengitysnäytöksiä ja hevoskoulutusta, mutta niitä en jäänyt katselemaan ajan puutteen vuoksi. Neljä tuntia vierähti tuolla todella nopeasti enkä oikein ehtinyt kaikkea kunnolla kiertää koska en saanut itseäni irti sieltä hevosareenalta oikein millään. Ensi vuonna pitää varata enemmän aikaa tuon messualueen kiertämiseen. Oli kyllä kivat messut, paljon tapahtumaa eikä missään vaiheessa tullut tylsää.
Olen itseasiassa hieman haaveillut jossain vaiheessa tuosta ratsupoliisin ammatista eikä se nyt vieläkään ole ihan pois suljettu asia. Siksi oli ihan hauska nähdä mitä kaikkea hevosten kanssa harjoitellaan. Nämä kaverit ei kyllä hirveämmin mitään hätkähdelleet.
Fitness lavalla käytiin kilpailu jossa voittaja oli se joka pysyi pisiten tuossa X asennossa
Yksi messujen kokokohta minulle oli kun pääsin rapsuttelemaan tätä upean väristä Ahaltek oriita. Ennen kuvan ottamista se nätisti tapitti minua korvat höröllään, mutta sitten pahaksi onneksi takaa kuului mielenkiintoisempia ääniä. Vähän kyllä säälitti nuo hepat kun siellä vaan ihmisten pällisteltävänä monta tuntia joutuivat seisomaan. Tämä kun tuli sitten nurkasta luokse tutustumaan ja omistaja minut karsinaan päästi niin olihan se kyllä mukava vähän paijata herraa. En edes muista milloin viimeksi olen hevostellut ja nyt iski kyllä taas sellainen hevoskuume. Tämä kyseinen rotu kokonsa ja rakenteensa puolesta houkuttelisi sillä olen aina ollut kiinnostunut matkaratsastuksesta ja vaeltelusta joten mikäs sen parempi rotu kuin Ahaltek.
Messuilla törmäsin uusien palloilulajien lisäksi myös uuteen ponirotuun. AASI ja ihka elävänä. En muista ennen nähneeni oikeaa aasia.
Tunnelmaa turnajaisten alussa. Kannattaa katsoa pienenä. Oli kyllä näyttävä show ja hevoset menivät läpi tulen joten harjoitustakin on jonkin verran täytynyt tulla.
Itse en koe, että baariin pitäisi pukeutua mekkoon ja korkokenkiin tai muutenkaan erityisen hienosti. On kuitenkin muutama tärkeä varuste joita ilman baariin tai juhliin ei ole lähtemistä. Nimittäin muotoilevat alusvaatteet. Monelle on varmasti tuttu se ilmiö kun tiettyyn aikaan illasta maha alkaa pömpöttää . Tai jo kotona peilaillessa tiukasta mekosta näkyy selkämakkarat, jenkkakahvat tai alushousujen muodot. Toki näihin ratkaisuna on ruokavalio ja liikunta, mutta tulokset eivät näy hetkessä joten on hyvä olla olemassa väliaikaisratkaisu.. Jos on mahdollisuus helposti näyttää upealta ja saada mekko istumaan täydellisesti niin miksi haluaisi esitellä muhkuroitaan? Muotoilevat alusvaatteet antavat myös tukea ja tuovat ryhdikkäämmän olemuksen. Normaalisti tiukat vaatteet sujahtavat huomattavasti helpommin päälle eikä pukemisen yhteydessä tarvitse ainakaan lohkaista hammastaan ja repiä housujaan rikki.
Muotoilevia alusvaatteita on niin montaa eri mallia, että jokainen varmasti sieltä omansa löytää. Monet varmaankin ajattelevat nämä epäseksikkäiksi mummohousuiksi, mutta asia ei todellakaan ole näin, vaan kaupoista löytyy myös seksikkäitä ja nuorekkaita malleja. Shortseja arastelevalle hyvä vaihtoehto voi olla esimerkiksi muotoilevat sukkahousut joita löytyy jopa marketeista.
Lauantaina otin suunnaksi Lahden ja Nainen 2013 -messut. Lahteen menin lähijunalla ja otin ensimmäisen kerran elämässäni lippukoneesta vyöhykelipun. Junassa sattui olemaan lipputarkastus ja siinä vaiheessa minulle selvisi etten ollut ottanut lippuani käyttöön ja minulle meinattiin kirjoittaa sakkoa. Onneksi lipuntarkastaja naisella oli koviskuoren alla jotain inhimillistä ja hän antoi minulle anteeksi pienen anelun jälkeen. En oikeasti nimittäin tiennyt, että vyöhykelippu pitää leimata sellaisessa laitteessa. Oletin, että konduktööri leimaa lipun niinkuin normaalissa junassa. En ollut edes tajunnut, että yhdellä lipulla voisi mahdollisesti jotenkin yrittää sluibailla maksuista.
Ja okei, kutsukaa minua tyhmäksi Leimaa lippu leimauslaitteella
mutta takaisin tullessani eräs aikuinen mies oli
samassa tilanteessa kanssani.
Tästä puvusta tykkäsin eniten.
Muistaakseni Glamour liikkeestä
Toisella puolella messuhallia oli sitten kauneus ja hyvinvointi juttuja. Kävin testaamassa ammattilaisten käyttämää lämpövahaus konetta. Vahaus sattui yllättävän vähän, mutta geelistä huolimatta käteni alkoi kutista inhottavasti ja siihen nousi punaisia näppyjä koko päiväksi. Tänään näpyt ovat jo hävinneet ja iho tuntuu edelleen ihanan sileältä vahatusta kohdasta. Messuilla myyjä sanoi ettei heiltä voi tilata konetta muualla kuin messuille ja se maksoi melkein 190 joten en halunnut sellaista ostaa. Nainen lupasi, että tuolla vahauksella karvat pysyvät poissa jopa neljä kuukautta joten nyt voin vain jännityksellä odottaa käteni kohtaloa.
Messuilla jaettiin tuotekassi ja joitain muita juttuja.
Hauskin tuosta kassin sisällöstä oli ehdottomasti tuo Flora juokseva
jolle hekottelin ääneen kassiin kurkistaessani..
Siinä kojuja kierrellessä tuli sellainen olo, että tuollaiset messut on kleptomaanin unelmapaikkoja. Hirveästi ihmisiä ja tavaraa ahtaasti ja jos jää kiinni voi vaan sanoa "aijaa mä luulin että tää on ilmainen" Onkohan minussa jotain varkaan vikaa kun tulee mieleen tuollaisia asioita.
Itse koin myös sellaista, että vaikka kuinka menin pyörimään ja katselemaan esitteitä jollekin kojulle niin esittelijä käyttäytyi kuin olisin ilmaa, vaikka lähettyvillä ei ollut ketään muita ihmisiä. Syynä tuohon käytökseen on se, että näytän nuorelta ja kaikki luulevat minua alaikäiseksi. Vahaajanainenkin puhui aluksi minulle tyyliin "me tässä esitellään tämmöisiä aikuistenjuttuja" kunnes totesin olevani 19 jonka jälkeen käytös muuttui täysin. Ei todellakaan tehnyt mieli kyseiseltä henkilöltä mitään ostaa. Kaupungilla kävellessä tuo ominaisuus on tosin siitä hyvä että harvoin kukaan feissari yrittää minua pysäyttää.
Messuilla kohtaamani käytös sai minut miettimään miltä ikäiseni ihmisen sitten kuuluisi näyttää. Pitäisikö minun meikata rajummin? Tietenkin osa syy voi olla pituuteni. Tai oikeastaan lyhyyteni, ehkä minun pitäisi alkaa käyttää enemmän korkokenkiä. Täytän kuitenkin vappuna 20 ja ihmiset luulevat todella usein minua alaikäiseksi. Joku voisi sanoa, että mitä väliä sillä on mitä ihmiset sinusta ajattelevat, mutta oikeasti on todella inhottavaa kun haluaisit tietää silmien laserleikkauksesta, mutta esittelijä suorastaan juoksee sinua karkuun. Jos on epävarma asiakkaan iästä voisi keskustelun aloittaa esimerkiksi kysymällä: " Hei minkä ikänen sä oot? "
Pidimme tanssitiedon tunnilla esitelmää
antiikin ajalta jolloin naamioita käytettiin
paljon esimerkiksi teatterissa, siksi nuo asut.
Yksi tanssilukion suosikki viikonloppukursseistani oli naamiotyöskentelyn kurssi. Se oli jännittävää, uutta ja hauskaa. Ensimmäinen kerta kun tuttu ihminen kääntyy sinuun päin naamio päässä on oikeastaan todella pelottava. Vaikutelma on niin erilainen ja yllättävä, että tuntuu kuin huoneessa olisikin yhtä-äkkiä aivan eri tyyppi. Toisaalta se näyttää niin äärettömän hassulta ettei sille voi kuin nauraa.
Hyökkäävä asento on pelottava.
Naamioita on erilaisia, jo pipo tai aurinkolasit ovat naamio joten oikeastaan naamioidumme joka päivä. Suomessa on naamioitumiskielto, jota näin ollen myös rikotaan joka päivä.
Me lähdimme kurssin jälkeen tanssivan joulukalenterin puitteissa naamiot päällä kaupungille ja kauppakeskuksiin kiertelemään.
Ihmisiltä tuli todella erilaisia reaktioita. Osa nuorista oli agressiivisia ja ilkeitä, heistä huomasi heti pienen pelon naamiota kohtaan mitä he yrittivät peittää. Lapset olivat joko todella kiinnostuneita tai pelkäsivät.Kun huomaa jonkun pelkäävän tulee kääntyä selin pelkäävään ihmiseen.. Osa tietenkin hymyili ja ihmetteli, jopa nauroi. Kun näki jonkun nauravan saattoi hänen kanssaan jäädä pidemmäksikin aikaa "juttusille"
Erikoinen ja pelottava tunne ei ole vain katsojalla, vaan myös naamion pukijalla. Naamion vaikutus on todella suuri, jostain syystä se päällä ei tunne itseään itseksi vaan joksikin toiseksi. Siksi kai monet rikolliset turvautuvatkin naamion tuomaan "suojaan" Toisaalta vaikka voit peittää kasvosi, kehosi on silti erittäin paljas. Pienetkin liikkeet ja eleet korostuvat eikä niitä tarvitse mitenkään esittää. Kasvoissa tunteet on helppo piilottaa ja esittää erilaista tunnetta, kehossa aitoja tunteita on hankalampi piilotella.
Naamiotyöskentelyn perusalkeita on jo naamion kohtelu, sitä ei tule roikottaa tai silmiä puhkaista. Se tulee laittaa päähän ja ottaa pois niin ettei kukaan näe. Jos naamion laittaa päähän niin, että joku näkee sen illuusio särkyy. Myös jos satut vahingossa koskemaan naamiota esiintyessäsi taika rikkoontuu. Naamio ei puhu eikä pidä ääntä.
Naamion kanssa pienet ja hitaat liikkeet ovat hyviä. Aina pitää muistaa, että joku voi pelätä. Ei missään nimessä saa käyttäytyä hyökkäävästi, vaan naamio on aina ujo ja erittäin kohtelias. Hän ihmettelee maailmaa, tutustuu ja on vähän pelokas.. Naamio on vähän hölmö, hän saattaa esimerkiksi lukea lehteä väärinpäin. Hän loukkaantuu, tulee surulliseksi, ihastuu, innostuu. Kuin pieni lapsi.
Jabbawockeez on yksi suosikki tanssiryhmiäni ja olen heidän touhujaan seurannut jonkin verran siitä asti kun he voittivat American Beast Dancecrew- ohjelman. En tosin pidä heidän tavastaan rikkoa illuusio loppukiitoksissa. Videolta ja kuvista naamion taika ei välity läheskään samalla tavalla kuin livenä. Livenä se valtaa koko huoneen ja tekee tunnelmasta jännittyneen ja sähköisen. Uskon sen olevan yksi syy (loistavien taitojen ohella) siihen miksi Jabbawockeez on niin menestynyt porukka. Nykyään he ovat ottaneet mukaan myös pikkutyypin ja se jos mikä on hauskaa. Täytyy arvostaa näitä tanssijoita myös siksi, että naamion sisällä on vaikea hengittää jo vaikkei olisi edes hengästynyt.
Näin pakkaspäivänä monelle varmasti on tuttu asia sähköiset hiukset, jotka leijailevat ympäriinsä kurittomina. Tähän on ratkaisu. Nimittäin hiusöljy. Itselläni on käytössä tämä Lorealin öljy. Sitä sivellään hiuksiin muutama painallus. Hiuksista ei tule mitenkään likaisen näköiset tai tuntoiset, mutta sähköisyyteen tämä on ehdottomasti hyvä apu.
Kylmyyttä vihaavalle suosittelen HotJoogaa. Tunti on sekoitus erilaisia joogatyylejä ja se tehdään n. 40 asteen lämpöisessä huoneessa. Voin kertoa, että tämä on ihana tunti. Kannattaa varata paljon vettä ja lämpimiä vaatteita tunnin jälkeen.Tunteja tarjoavat eri pituisina mm. Lady Line ja Esport
90 minuuttia tällä tunnilla menee todella nopeasti.
Kiharat on ihanat. Itse olen jo muutaman vuoden ajan tykännyt laittaa hiukset suoristusraudalla ja sen käytön oppiessa saa aika monipuolisia kampauksia. Esittelen nyt kaksi tapaa kiharoiden tekoon.
Ensimmäiseksi kuitenkin tärkein eli hiusten lämpösuojaus. Hiukset sisältävät vettä, vesi kiehuu 100 asteessa, suoristusraudan lämpötila on 140-200 astetta, joten käytännössä lämpökäsitellessäsi hiuksiasi keität ne samalla. Siksi lämpösuojan käyttö on erittäin tärkeää. Jos tykkäät kuivata hiuksia kuivaajalla suihkun jälkeen kannattaa suosia lämpösuojaavia muotoilutuotteita.
Alkaessasi kihartaa jaa hiukset klipsien avulla osioihin. Kihartaa voi ilmankin, mutta tämä nopeuttaa ja helpottaa hommaa huomattavasti.
Lämpösuojaa suihkutetaan hiusten pituudesta riippuen muutama suihkaus kuhunkin kiharrettavaan osioon. Kihartaessasi alkaa rätistä ja savuta, mutta se on onneksi vaan aine joka siinä rätisee ei hiukset.
Itse käytän Four Reasonsin lämpösuojaa joka muotoilee ja helpottaa hiusten käsittelyä
Näitä suihkeita on varmaan kaikilla merkeillä ja vaikka olenkin Tigi ihminen henkeen ja vereen
kokeilin tätä ensimmäisenä ja olen ollut tähän tyytyväinen. Riittoisa ja hyvän tuoksuinen aine.
Ensimmäinen tyyli on helppo ja nopea. Osio laitetaan raudan väliin ja käännetään rauta ympäri. Eli kun hiukset on siinä välissä niin kierrät rautaa ylöspäin kohti hiusjuurta. Sitten vain vedetään. Mitä kovempaa ja pidempään vetää sen kiharammat tulee. Riippuu myös hiusosion paksuudesta ja raudan kuumuudesta, millaisen korkkiruuvin tai laineen saa aikaiseksi.
Toinen tyyli on sitten hitaampi ja siinä polttaa helposti sormet. Omissa hiuksissani tämä ei kiharra hiuksiani kunnolla, joten se toimii huolettoman miten sattuu kiharretun surffityylin luomiseen aika hyvin. Tässä pitää valita todella ohut osio hiusta ja kiertää se sormien ympärille. Sitten rulla laitetaan rautojen väliin ja pidetään hetken aikaa. Rauta saa olla aika kuuma.
Vasemman puolimmainen kihara on tehty tyylillä yksi ja oikea tyylillä kaksi. Latva jäi kihartumatta kun pelkäsin polttavani sormeni, mutta ylhäältä parempi.
Kiharat kannattaa harjata vasta kun hius on jäähtynyt siten saa kiharan pysymään muodossaan paremmin. Viimeistellään hiuslakalla. Itse käytän kiharoihin tuota Wellan lakkaa, koska se levittyy mukavan ohuesti ja laajalle eikä jätä mitään lakkamälliä. Tigin lakkaa suosittelen sille, joka haluaa erittäin kestävän ja ihanan tuoksuisen lakan. Tää tuoksuu ihan äärettömän hyvältä. Tosin kannattaa suihkuttaa vähän kauempaa, että saa tasaisen ohuen kerroksen.
